*

Juha Mikkonen

Onko vapaus suuri vankila?

Viime viikonloppuna sain mahdollisuuden juhlia suomalais-kanadalaisen pariskunnan häitä hyvän ruuan ja muisteluiden merkeissä. Pöytäseurueessani keskustelu kääntyi siihen mitä kukin tekee elantonsa eteen. Illan mielenkiintoisimman keskustelun kävin minua vastapäätä istuneen juristin kanssa.

Nyttemmin yksityiselle puolelle siirtynyt juristi oli aikaisemmin toiminut syyttäjänä ja käräjäoikeuden tuomarina. Hän kertoi aikaisemman työnsä pyörineen käytännössä yksinomaan päihteiden välillisten vaikutusten ympärillä. Suomessa etenkin alkoholi työllistää syyttäjää, tuomioistuinta ja vankeinhoitoa merkittävällä tavalla.

Löysimme siis nopeasti selvän yhtymäkohdan omaan työhöni päihdehaittojen ehkäisyä tekevän järjestön toiminnanjohtajana. Juristin tokaisu lämmitti mieltä: "Te teette todella tärkeää työtä."

Suomalaisen alkoholiongelman merkittävyyttä voi osin hahmottaa myös sen perusteella mitä tapahtuu ennen asioiden päätymistä syyttäjälle. Marraskuussa Sisä-Suomen poliisin julkaisi Twitterissa kaikki tehtävänsä 12 tunnin ajalta. Poliisin oman tiedotteen mukaan tehtävistä valtaosa liittyi alkoholiin. Mukana oli muun muassa 12 rattijuopumusta, lukuisia pahoinpitelyjä, riitelyitä, itsestään huolehtimaan kykenemättömien humalaisten säilöönottoja ja metelikeikkoja. Valitettavasti melko normaali poliisin viikonloppu siis.

Pelle Miljoona lauloi aikoinaan ”vapaus on suuri vankila”. Tämä pätee mitä suurimmissa määrin myös alkoholin vapauttamiseen. Tilastojen perusteella tiedetään, että jopa 90 prosenttia kotihälytyksistä on alkoholiin liitännäisiä. Pahoinpitelyistä lähes 70 prosenttia on tehty humalassa. Yhtälailla tyypillinen suomalainen tappo on humalaisen puukottama toinen humalainen. Henkirikoksen yrityksistä 75 prosenttia tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.

Yksilötasolla pieneltä kuulostavat muutokset, kuten hallituksen esityksessä mukana olevan päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nosto 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin, kertautuvat väestötasolla suurempana kulutuksena sekä alkoholihaittojen kasvuna. Tästä kaikki tutkimukseen tietonsa pohjaavat terveyspolitiikan asiantuntijat ja tutkijat ovat käytännössä yksimielisiä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on esittänyt arviossaan, että Suomessa alkoholihaitat ovat minimissään noin 1 prosentti bruttokansantuotteesta eli 2,16 miljardia euroa vuodessa. Välillisten haittojen laskeminen tosin on epätarkkaa, koska tilastointi on puutteellista ja kaikkien haittojen seurantaan ei ole olemassa vakiintuneita laskukaavoja. Esimerkiksi sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttamien työurien katkeamisen huomioiminen on nostanut arviot alkoholin aiheuttamista kustannuksista jopa 4-7 miljardiin euroon vuodessa

Alkoholijuomaveroa kerätään "vain" noin 1,3 miljardia (2016), joka ei siis kata alkoholista aiheutuvia haittakuluja. Toisaalta alkoholista koituvaa inhimillistä kärsimystä, kuten alkoholistiperheissä kasvavien lapsien kokemaa turvattomuutta tai alkoholiriippuvaisten sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia ei ole mahdollista mitata rahassa. Henkilökohtaisesti pidän selvänä, että Suomen kokonaisedun mukaista ei ole kasvattaa alkoholihaittoja nykyisestä. Suomessa alkoholia on saatavilla riittävän helposti tälläkin hetkellä viikon jokaisena päivänä.

Vastuullisessa alkoholipolitiikassa kyse ei ole yksilön vapaudesta ja valinnoista ilman vastuuta. Alkoholipoliittisia mielipiteitä kartoittavissa kyselytutkimuksissa tulisi sääntelyn vapauttamista koskevien kysymysten ohella tiedustella kuinka paljon enemmän vastaaja on valmis sietämään kasvavia alkoholihaittoja sekä maksamaan omista tuloistaan veroa haittojen vähentämiseksi ja korjaavien palveluiden järjestämiseksi.

Yhteiskunnalle ja muille kuin alkoholinkäyttäjälle itselleen koituvat haitat tekevät alkoholipolitiikasta mitä suuremmissa määrin yhteisöllisen asian. Haitat kannetaan ja maksetaan koko yhteiskunnan tasolla. Tällöin yhteiskunnalla on oikeus mutta myös eettinen velvollisuus sääntelyn kautta vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja.

Alkoholikeskustelun ydinongelma liittyy siihen, että valitettavan moni haluaa tarkastella kysymystä vain ja ainoastaan omasta kokemuspiiristään ja näkökulmastaan. Harvasta asiasta on niin vahvaa tutkimusnäyttöä kuin alkoholipolitiikasta: alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaa kulusta, joka kasvattaa alkoholihaittoja.

Eduskunta on äänestämässä näillä näkymin viikon sisällä uudesta alkoholilaista. Eduskuntaan valituilta kahdeltasadalta kansanedustajalta on syytä toivoa viisautta ja vastuullisuutta, kun uudesta alkoholilaista tullaan pian päättämään.

- -

Ps. Pelle Miljoonan mietteitä ja musiikkia voi kuunnella täältä: "Vapaus on suuri vankila" @ Youtube (Katkelma Peter von Baghin Lähikuvassa-dokumentista, 1983)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tänä päivänäkin alkoholia saa kaupasta niin paljon kuin pystyy juomaan ja paljon enemmänkin, eli mitään muutosta tähän ei ole tulossa.

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Mitä enemmän ja vahvempaa alkoholia juodaan niin sitä enemmän haittoja. Lakiesitys on lisäämässä saatavuutta, joten yhteys on aivan selvä.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Voisiko poliisi julkaista kaikki tietonsa kieltolain ajalta?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>..... Tilastojen perusteella tiedetään, että jopa 90 prosenttia kotihälytyksistä on alkoholiin liitännäisiä. .....

ooo

.....Joita tehdään n 25 000 vuodessa.
Realistinen kirjoitus. Kiitos.

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Virallisesti poliisin tilastojen mukaan kotihälytyksiä on ollut säännönmukaisesti Suomessa noin 80 000 vuodessa. Mainittu 25 000 on sinänsä jo todella suuri määrä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Olet oikeassa.
Kotihälytykset joissa on esiintynyt väkivaltaa = noin 25 000

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen Vastaus kommenttiin #16

Tarkemmin tuo koskee itseasiassa perheväkivaltaa, jonka alle luokiteltu 25 821 kotihälytystä vuonna 2016. Ks. sivu 9 poliisin vuosikertomuksessa 2016: http://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_j...

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Kirjoittajalta on jäänyt ymmärtämättä Pelle Miljoonan tekstin sisältö. "Vapaus on suur vankila" -biisissä on riimi "Ja maailma on täynnä palavaa intohimoa //
Joka pelottavalta näyttää mutta siinä on liikaa vetoa..." Se rimmaa aika huonosti Mikkosen kirjoituksen kanssa.

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Semanttinen luova ilo on se, että asioille voi syntyä myös aivan uusia kielellisiä merkityksiä. Alkoholipolitiikassa vapaus voi olla suuri vankila. Tässä tapauksessa nimenomaan todella konkreettisesti.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jotkut rähisevät kännissä, se on totta, mutta miksi sen takia pitäisi rajoittaa alkoholin saatavuutta myös siltä suurelta enemmistöltä, joka ei ole ikinä kännissä lyönyt ketään?

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Mitä enemmän väestö juo, sitä enemmän haittoja syntyy. Kukaan ei myöskään muodosta alkoholiriippuvuutta ilman, että koskaan käyttäisi alkoholia. Mitä aikaisemmin alkoholinkäyttö aloitetaan niin sitä suurempi riski, että asiasta muodostuisi ongelma. Se on myös virheellinen käsitys, että alkoholihaitat syntyisivät pelkästään pienen ongelmiin joutuneen vähemmistön toimesta.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tietenkin haittoja syntyy sitä enemmän, mitä enemmän väestö juo, koska alkoholi on terveydelle haitallinen tuote. En oikein tiedä, mitä tuohon pitäisi vastata. Kaikki riippuu siitä, millaisista rajoituksista keskustellaan. Jos kyse on nyt vireillä olevasta alkoholilain muutosehdotuksesta, niin minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää, miksen voisi saada saunajuomaksi Bacardi Breezeriä (4 %-vol) lähikaupasta, vaan minun on haettava se 3 km päässä sijaitsevasta Alkon myymälästä vain sen takia, että jotkut muut rähisevät kännissä.

Jos taas puhutaan yleisesti ottaen siitä, että alkoholi on terveydelle hyvin haitallinen tuote (mitä se kieltämättä onkin), niin eikö sitten pitäisi keskustella alkoholin täyskiellosta? Miten se aine muuttuisi yhtään terveellisemmäksi sillä, että se myydään Alkosta eikä Prismasta?

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen Vastaus kommenttiin #13

Tavallaan tavoitit asian ytimen. Halusimme tai emme niin alkoholi on historiallisista syistä iso osa nykyistä kulttuuria. Globaalissa mittakaavassa tosin kannattaa huomioida, että noin 62 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei ole käyttänyt lainkaan alkoholia viimeisen vuoden aikana. Alkoholi ei siis millään tavoin ole ihmiselle välttämätön aine.

Kieltolakiin en usko, koska täyskielto aiheuttaa merkittäviä negatiivisia seurannaisvaikutuksia ja yksilötasolla alkoholin kohtuukulutus suhteellisen pienillä terveyshaitoilla on myös mahdollista.

Vastuullinen alkoholipolitiikka tarkoittaa sitä, että käytetään muita olemassa olevia keinoja haittojen vähentämiseksi (tämä on myös alkoholilain tarkoitus, ks. lain 1. pykälä). Näistä saatavuuden rajoittaminen on keskeistä: on aivan eri asia myydä vahvaa alkoholia 350 myyntipisteessä (Alkot) kuin 5300 ruokakaupassa, kioskissa ja huoltoasemalla sekä 8000 ravintolassa, jotka olisivat saamassa ulosmyyntioikeuden samoilla ehdoilla kuin pt-kauppa. Saatavuus vaikuttaa kulutukseen.

Ei siis ole mitään syytä siihen, että vahvoja alkoholijuomia myytäisiin kaikkialla missä se on teoriassa mahdollista. Tämän toteaminen ei varsinaisesti ole holhousta eikä kieltolakia.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #14

" Halusimme tai emme niin alkoholi on historiallisista syistä iso osa nykyistä kulttuuria."

Niin on ja tulee varmasti olemaan myös jatkossa. Haluaisinkin kiinnittää huomiota meidän omaan suomalaiseen kulttuuriimme.
Tiedettyähän on, että mikä on salattua ja kiellettyä vetää puoleensa kuin hunaja mehiläistä. Esimerkkinä muualla maailmassa harrastettu avoin ja salliva alkoholikulttuuri, jossa viini kuuluu automaattisesti ruokapöytään. Sellaisissa maissa haittoja on vähän tai ei ollenkaan.

Mitä opimme tästä? Emme mitään! Suomessa kaiken täytyy olla hallituksen tiukassa valvonnassa tai ainakin helve**n kallista! Sillä me takaamme paitsi valtion verotulot myös se ettemme koskaan opi muun, vapaan maailman tavoille.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #14

Mutta miksi ruokakaupoissa ei voisi saada myydä sitä Bacardi Breezeriä? Siinä on alkoholia 4,0% eli vähemmän kuin keskioluessa.

Lucia Jansson

No mutta miksi sitten juot? Pitäisikö alkoholisti ohjata hoitoon sen sijaan että muille ihmisille keksitään erikoisia sääntöjä. Nämä Pekka Puskan ideat ovat jotain 70-lukulaista taistolaista politiikkaa missä politbyroo määrää ja kansalaiset tottelevat.

Sitä paitsi alkoholia voi ostaa netistä 247. Tuttavani tilasi Belgiasta 24 pulloa olutta, maksoi kuljetuksineen 80 euroa eli jäi tuntuvasti alle monopolin hintojen. Ja on parempaa kuin kotimainen bulkkilager joka maistuu kissanpissalle.

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Mitä enemmän juodaan, sitä enemmän ongelmia. Riippuvuuden kanssa kamppailevien yksilöiden syyttäminen ja stigmatisointi vaikeuttaa toipumista. Tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että hoitoa. Jälkimmäinen tosin tulee aina kalliimmaksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden alkoholipolitiikan asiantuntijoiden linjat ovat aivan yhteneviä esimerkiksi Puskan kanssa. Täältä löytyy esimerkiksi globaali alkoholistrategia: http://www.who.int/substance_abuse/activities/gsrh...

Käyttäjän veikko72vv kuva
Veikko Virkkunen

Asun talvet Espanjassa. Täällä alkoholia saa mistä vaan ja minkälaista vaan, ja kuinka paljon vaan, mutta örveltäjiä en ole nähnyt täällä lainkaan. Juomakulttuuri on täällä niin paljon erilaista Suomeen verrattuna. Onko Suomen juomakulttuuri kehittynyt vinoon kaikenlaisten rajoitteiden takia, kuten kieltolaki ja nykyinen Alkon monopoli. Onko alkoholista tullut näiden erilaisten kieltojen takia jonkinlainen kielletyn hedelmän himojuoma.

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Paljolti myös kulttuurisista syistä juomatavat eroavat. Suuri kertakulutus eli humalajuominen on yleisempää pohjoisessa ja itäisessä Euroopassa. Pienemmillä mutta säännöllisillä kulutusmäärillä haitat ovat myös erilaisia, esim. enemmän kirrooseja pitkästä tissuttelusta. Pohjoismaiden monopoleissa kokonaiskulutus silti alhaisempaa kuin monissa muissa maissa.

Ei ole näyttöä, että alkoholisääntely jotenkin ajaisi ihmiset juomaan. Jos sääntelyn puute raitistaisi ja muuttaisi juomatapoja niin esim. Venäjällähän sitten pitäisi olla raitista kansaa. Näin ei ole käynyt. Espanjasta moni asiaa tunteva on myös ilmaissut vakavan viestin, että vapaa alkoholi on aiheuttanut suomalaisten parissa merkittäviä ongelmia: https://m.iltalehti.fi/terveys/2015061719833868_tr... ja https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/suomalais...

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"Paljolti myös kulttuurisista syistä juomatavat eroavat."

Mistä muista syistä juomatavat eroavat?

Esa Hämölä

Faktahan on se, että nimenomaan kieltolaki pilasi suomalaisen alkiholikulttuurin. Holhoaminen ja sääntely edelleen nostaa alkoholin jalustalle jonkinlaisena kiellettynä hedelmänä. Rajoitukset ostoajoissa myös aiheuttaa sen, että juomia hamstrataan kotiin varmuuden vuoksi, ja kun sitä juotavaa nyt sitten kaapissa on niin miksipä ei sitten joisi..

Kyllä, nimenomaan viranomaisten ja poliitikkojen pelleily aiheuttaa suomalaisen kännäyskulttuurin.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Mitä blogisti aikoisi tehdä jos Suomessa olisi alkoholista johtuvia haittoja lainkaan? Mihin laitettaisiin ne alkoholin nykyään työllistämät poliisit ja sosiaalityöntekijät, sairaanhoitotyöntekijöistä puhumattakaan?

Käyttäjän Mikkonen kuva
Juha Mikkonen

Tilanne, jossa Suomessa ei olisi lainkaan alkoholihaittoja ei valitettavasti ole näköpiirissä. Kysymyksen tulokulma on tosin minulle uusi. Voihan alkoholilain haittoja lisäävällä uudistuksella hakea takaa, että alkoholiongelma on perusteltu, koska sillä on poliisia, sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia työllistävä vaikutus. Tämä on kyllä vastoin muun muassa perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Käyttäjän aimomelanen kuva
Aimo Mela

Kerrankin täysin asiallinen kirjoitus,kiihkoilematon eikä lainkaan niin
tunneperäinen kuin tavallista.
Suomessa erittäin harvoin pystytään nostamaan esille tutkimustietooon ja kansainvälisesti tunnustettuun perusfaktaan nojaavia mielipiteitä,siihen
alkoholikeskusteluilmapiirimme on aivan liian tulehtunutta.
Vuoden parin takaisessa tohtorinväitöskirjassa arvioitiin n.20% aikuisista
suomalaisista olevan alkoholista sairaalloisen ja haitallisen riipuvaisia.
Muistuu myös A-klinikkasäätiön silloisen ylilääkärin väittämä,että n. 30%:lla
kaupasta olutta ostavilla on jonkinlainen alkoholiriippuvus,tai siis ainakin kroonisen alkoholismin esiaste.
Keskustelu alkoholista ei siis ole niin yksinkertaisen pelkistettyä,kuin että:
"Se häviävän pieni alkoholistijoukko vastaan me kaikki risottoviiniä poikkeuksellisen harvoin maitokaupasta halajavat"
Luin muutama vuosi sitten ansiokkaan norjalaisen tutkijan teoksen pohjoismaisen
alkoholipolitiikan historiasta ja kehityksestä,ja mieleeni jäi etenkin ilmaisu
"Vodkavyöhyke" ,norjaksi "Vodkabæltet",tarkoittaen tutkijoiden käyttämää
termiä maantieteelisesti erittäin humalahakuiselle juomiselle omistautuneista alueista :Norja,Suomi,Pohjois-Ruotsi,Venäjä jne.
Erityisen arvokasta on kirjoittajan esillenostama syy/seuraamusyhteys alkoholin ja kaikenlaisen ,etenkin väkivaltarikosten suhteen.
Asiasta riittäisi kyllä paljon kirjoitettavaa,mutta:
"Freedom's just another word for nothin' left to lose"
Me and Bobby McGee

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Niin, eli 70%:lla ei ole minkäänlaista alkoholiriippuvuutta. Miksi heidän elämäänsä pitää haitata sen takia, että vähemmistöllä on ongelmia alkoholin kanssa?

Riippuvuuteen ja alkoholismiin on muutenkin vähän turha vedota, jos ei ehdota alkohlin täyskieltoa. Riippuvainen henkilö kun hankkii alkoholinsa tarvittaessa vaikka mistä ja koska nykyjärjestelmässä se "vaikka mistä" on lähin Alko, anniskeluravintola tai lähikauppa, jos keskiolutta vielä jaksaa kitata, niin ei se edes kovin hankalaa ole. Eipä silti, ei täyskieltokaan toimi, kuten kieltolain aika osoitti, mutta se olisi sentään johdonmukainen sen ajatuksen kanssa, jonka mukaan alkoholi kansanterveydelle erittäin haitallinen aine, josta "20% kansasta on sairaalloisen riippuvaisia".

Toimituksen poiminnat